Etusivu
Tilan esittely
Karja
Historia
Myytävänä
Palaute
Ajo-ohjeet
Linkit
> Historia
Historia

V. 1861 jätti Taavetti Juhananpoika Ahtialansaari anomuksen Viipurin läänin Kuvernöörivirastolle rakentaa yhdellä kiviparilla varustettu jauhomylly Mankinsillan puroon. Useiden vaiheiden jälkeen 30.11.1911 mylly siirtyi Miina Havon omistukseen, kun hän osti tilan konkurssihuutokaupasta. Miinan mies Joonas Havo oli tuolloin Amerikassa hankkimassa rahaa perheelleen. Perimätiedon mukaan hän työskenteli metsätöissä Minnesotassa ja Niagaran putousten tienoilla. Hän lähetti vaimolleen Suomeen rahaa, jotta perhe sai hankituksi maatilan myllyineen.

Joonas palasi Amerikasta kotiin ja he saivat kolmannen lapsen v. 1914. Tilalla oli yhteensä 86 ha maata, josta 12,6 ha oli peltoa. Myllytoiminta toi lisäansioita perheelle. Sisällissodan aikana v. 1918 kyläläiset olettivat, että Joonas Havo on ollut kätyröimässä Amerikassa ”punaisille” tietoja. Niinpä valkoisten puolella olleet Kylliälän kyläläiset hakivat vastusteluista ja vakuutteluista huolimatta Joonaksen yöllä vaimonsa vierestä ja tappoivat hänet muiden oletettujen punaisten kanssa Savitaipaleen kirkonkylän Hakamäellä.

Miinalla ja Joonaksella oli kolme lasta: Anna, Eino ja Irja. Tila lohkaistiin silloisen tavan mukaisesti kolmeen osaan. Eino jäi Hilmansa kanssa pyörittämään myllyä ja 27 ha:n maatilaa. Elämä oli köyhää ja tilalla kituutettiin toimentulon rajamailla. Vuonna 1952 Eino teki TVL:lle kesäaurauksia lisätienestiksi. Tilalle saatiin ostetuksi nuorimman pojan nimiin Kylliälästä 5,7 ha peltoa ja vähän metsää. Sisarukset miettivät tilan muuttamisen kesäpaikaksi puron ja tilan pienuuden takia. Onhan jokivarren maisema aina kiehtova. Kaikesta huolimatta Einon ja Hilma myivät tilansa v. 1972 nuorimmalle pojalleen Heikille. Eino ja Hilma jäivät syytinkiläisiksi tilalle.

Heikki laajensi vanhaa kivinavettaa jo v. 1967, jolloin lehmämäärä tuplattiin 7 lehmästä 14-15 lehmään. Vuonna 1976 päättivät he yhdessä Sirpan kanssa rakentaa kokonaan uuden navetan Mustajoen tai puhekielessä käytetyn Mankinmyllynjoen toiselle puolelle. Sinne saatiin paikat 27 lehmälle ja nuorkarjalle. Navetan yhteyteen rakennettiin kaksi puista säilörehutornia ja sinne asennettiin nosturi rehun siirtoon. Tornit täytettiin elevaattorilla. Parsinavetan läpi sopi ajamaan traktorilla, joten kesäaikaan karkearehun syöttämien helpottui. Kesäaikaa syötettiin raiheinää ja talvella tornisäilörehua. Heikki ja Sirpa laajensivat vielä vuonna 1990 navettaa, jolloin lehmäpaikat saatiin nostetuksi 38 lehmälle. Parsinavettaa koneellistettiin; ruokinta-automaatti jakoi 7 kertaa päivässä väkirehua ja lypsykiskot irroittimineen helpottivat lypsytyötä. Tilalle saatiin ostettua lisämaata kovasta kilpailusta huolimatta. Tilalla oli peltoa 40 ha ja metsää 35 ha. Vieläkään ei siis ole päästy lähtötilanteeseen tilan pinta-alan suhteen. Heikillä ja Sirpalle syntyi 4 tytärtä, joista toiseksi vanhin osti tilan v. 2002.

Sukupolvenvaihdos

Paula Havo-Ossi osti v. 2002 kotitilansa miehensä Pasi Ossin kanssa. Paula on koulutukseltaan yo-laskentatoimen merkonomi ja AMK-agrologi. Pasi on taas painaja (kirjanpainoala) ja lihanleikkaaja. Molemmat ehtivät opiskella ja kiertää maata, ennenkuin asettuivat asumaan maaseudun rauhaan (!) Savitaipaleelle. Pasi on muuten voittanut nuoruudessaan SM-kultaa pesäpallossa Jyväskylän Kirin riveissä.

Eveliina syntyi syksyllä 2002, jolloin ensimmäistä kertaa Pasi näki automattisen lypsyn ja kertoi siitä Paulalle. Sen kipinän saattelemana ruvettiin suunnittelemaan navettaremonttia. Syksyllä 2004 syntyi taloon Valtteri-poika (edellisen kerran muuten 51 vuotta sitten, Paulan kummisetä). Samaan aikaan rakennettiin tilalle jo 2000 m3 lietesäiliötä. Kun navettarakentamisesta selvittiin, syntyi keväällä 2008 vielä tytär Katariina.